Kiintiöpakolaisten vastaanottaminen Riihimäelle ei ole nyt ajankohtaista!

Suomi on talouskasvussaan Euroopan pahnan pohjimmaisena. Jopa kriisimaa Kreikassa kasvu on nopeampaa kuin meillä. Haluammeko me tästä huolimatta ottaa taakaksemme lisää pakolaisia? Valtio maksaa kulut, mutta kuka maksaa valtiolle? Veronmaksajat maksavat tämänkin lystin.

Aloitteessa (valtuustoaloite) vaaditaan, sanasta sanaan: ”erityisryhmille, esimerkiksi maahanmuuttajille on tarjottava myönteistä erityiskohtelua, jotta tosiasiallinen yhdenvertaisuus toteutuisi”. Anteeksi mitä? Täällä salissa on yhden asian ihmisiä, jotka ajavat tietyn erityisryhmän asiaa. Ehkä hyvä niin. Mutta heiltä voitte pian kysyä, ovatko muut erityisryhmät saaneet myönteistä erityiskohtelua niin täydellisesti, että nyt on aika lennättää toisesta maanosasta ihmisiä nauttimaan ”myönteisestä erityiskohtelustamme”? Luulen vastauksen olevan, ei!

Aamuposti kirjoitti 2.3.2015 seuraavasti: ”26-vuotias on ilman kotia. ARA:n teettämän kyselyn mukaan Riihimäellä oli vuoden 2014 lopussa 52 asunnotonta, Hyvinkäällä 28.” Painavaa tekstiä. Kylmää faktaa. Edelleen lehtikirjoituksen mukaan taustalla on päihdeongelma ja periytynyt huono-osaisuus. Siitä huolimatta 26-vuotias kaveri on asunnoton. Elämä edessä, muttei mahdollisuuksia hypätä oravanpyörään mukaan. Voiko hänet sivuuttaa? Eli toisin sanoen, ohittavatko kiintiöpakolaiset jo pitkäänkin asuntojonossa epätoivoisesti odotelleet suomalaiset heittämällä, vasemmalta ohi? Asunnottomuutta on jopa tässä salissa pyritty puhumalla väheksymään, selittämällä asunnottomien olevan vain asuntoa vailla olevia tilastolukuja, joilla kyllä on jokin katto päänsä päällä. Jos kiintiöpakolaisia Riihimäelle otetaan, on heille kaiketi hankittava asunnot. Miksei nyt asunnottomina odotteleville kansalaisille hankita ensin asuntoa?
Kiintiöpakolaiset eivät ole ainoa ryhmä, joka saapuu tänne jakamaan hyvinvoinnin kakkuamme. Tänä vuonna Suomeen on tullut runsaat 27 000 turvapaikan hakijaa. Eikö tässä ongelmassa riittäisi ratkaistavaa ja mahdollisuuksia hyvän omatunnon lunastamiseen? Tämän pian käsiin räjähtävän ongelman hoitamisessa ja erityisesti siitä syntyvien kulujen maksamisessa on tekemistä. Kulut ovat pelkästään tänä vuonna, tähän asti Sisäasianministeriön laskelmiin viitaten noin 300 miljoonaa euroa. Eikö maailman parantaminen voisi odottaa edes sen aikaa, että ilmiselvistä tapauksista on päästy eroon ja palautukset lähtömaihin on saatu alkamaan? Eikö olisi kohtuullista nostaa kiintiöpakolaisten asia pöydälle vasta, kun tähän edes teoriassa olisi varaa? Mielestäni olisi.

Juuri tällä viikolla on punavihreässä mediassa kerrottu, kuinka Afrikan ja Euroopan päättäjät ovat kokoontuneet Maltalle tekemään suuria päätöksiä. Valikoiduille Afrikan maille on päätetty antaa 2 miljardia euroa tukea, vähentämään maista ja maanosasta pois työntävien tekijöiden vaikutusta ja täten estämään massojen hallitsematonta vyöryä Eurooppaan. Suomen maksuosuus on miljoonia tai jopa kymmeniä miljoonia euroja. Eikö tämä riittäisi hyvän tahdon osoitukseksi, edes vähäksi aikaa? Eikö tästä riitä maksettavaa riihimäkeläisillekin?

Eikö esimerkiksi Syyrian pakolaisten sijoittaminen Turkkiin, Libanoniin ja Jordaniaan olisi paitsi inhimillisintä, myös kustannustehokkainta laupeudentyötä lajissaan? Uskallan väittää, että viimeksi mainittuihin verrattuna Suomen kustannustaso tässäkin asiassa on noin satakertainen ja EU:hunkin täysin turhaan hinkuvassa Turkissa kymmenkertainen. EU voi hyvin kustantaa tämän lystin, vaikkapa lystikkäästi sanoen Kreikan pohjattomasta avustuskassasta. Jos Suomi kolkuttelevasta konkurssistaan huolimatta haluaa harjoittaa maailman parantamista, voidaan tämä kustantaa valtion kassasta. Kolmanneksi arvon humanistit voivat kaivella kuvettaan yksityisesti ja näin pyrkiä parantamaan omaa tasearvoaan tuonpuoleisessa, tai työkavereiden silmissä.

Valtio maksaa viulut, huilut ja kilistimet, mutta kauanko valtiolla on tähän varaa?
Lainaus:
”Korvausten määrä
Laskennallista korvausta saa jokaisesta vastaanotetusta henkilöstä
• 2 300 €/vuosi yli 7-vuotiaista ja sitä vanhemmista
• 6 845 €/vuosi alle 7-vuotiaista

Korvausaika on 4 vuotta kiintiössä tulleista henkilöistä... (ja edelleen)
Lisäksi korvataan todellisten kulujen mukaan...” tässä mainitaan muutamia muita asioita.

Eli erinäisiä kuluja on eritelty ja mainittu, mutta vain peruspotista kerrottu summa. Kaikki muu on ylimpien kirstunvartijoiden päätettävissä, eikä kulukatoista tai korvausten leikkauksista vielä ole mitään tietoa. Entä sitten, kun rahat loppuvat? Vastaus on selvä, kuntalainen maksaa. Kuntalainen maksaa myös neljän vuoden jälkeen, kun valtion rahoitus päättyy. 

Kun työn tekijöitä tarvitaan koko ajan vähemmän kuin ennen, eivät kiintiöpakolaiset valitettavasti taida olla työnantajien halutuinta materiaalia, mm. työehtosopimusten kattavien, raskaiden vaatimusten vuoksi. Halvalla ei voi työtä teettää. Mikä tosin voi olla osittain hyväkin asia. Mutta tämä johtaa siihen, että kustannukset ovat vastakin meidän kontollamme. 

Käytännössä pääkaupunkiseutu houkuttelee muun maan pakolaisia hetimiten saapumisen jälkeen. Onhan serkkupoikakin jo Vantaalla ja etninen rikkaus sekä kotoisa ilmapiiri vetävät puoleensa. Tämäkin mahdollisuus kaatuu siihen, että asunnot, myös halvat asunnot alkavat pk-seudulla olla loppu, eikä uusia halpoja luukkuja ymmärrettävistä syistä rakenneta näinä aikoina.

Jos ja kun kiintiöpakolaisia Riihimäelle sitten otetaan, niin kai kuunnellaan edellisen hallituksenkin aikana esitettyjä, myös väärin, oikein ja taas väärin siteerattuja viisauden sanoja. Että asiassa ”huomioidaan myös kulttuuritausta”... ja edelleen ”... otetaan vastaan haavoittuvassa asemassa olevia, kuten lapsia... sekä eri syistä vainottuja, mikä käsittää myös uskonnon perusteella vainotut kristityt.” Tämä viimeinen seikka varmasti tekisi kotouttamisesta valtavan paljon helpompaa. Se olisi jättimäinen loikka eteenpäin, jo etukäteen annettuna.

Ehdotan siis, ettei Riihimäki tee ELY-keskuksen kanssa sopimusta kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta. (Esitin puheen kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.11.15)

Marko Tuominen

Kuntaliitos kalvaa ja kupla kuristaa

Esko Nummela kirjoitti (AP 17.6.) kuntoliitosselvityksen kiemuroista. Sisältö oli mielestäni kokonaisuudessaan täyttä asiaa.

Aamuposti listasi yhdistymishallituksen paikkajaon kahtena peräkkäisenä päivänä, molemmilla kerroilla väärin. Jälkimmäisessä (AP 18.6.) tosin paikkajako oli lähellä vaalien tulosta. Vehkeilyissä... korjaan, kaavailuissa ei ole kunnioitettu niiden riihimäkeläisten äänestäjien tahtoa, jotka äänestivät Perussuomalaiset 4. suurimmaksi puolueeksi (11,3 %) viime kuntavaaleissa. Riihimäen Perussuomalaisilla ei ole näillä tietämillä edustusta yhdistymishallituksessa. Sen sijaan esimerkiksi 5,4 %:n takiaispuolueella Vihreillä on edustajansa. Itse asiassa laajasta kattavuudesta voisi kuntapolitiikassa luopua turhana. Vahvimmat ja keskenään toimeentulevat perustaisivat päätöksentekokykyisen enemmistöhallituksen, kuten vakuuttavasti on maan huipullakin tehty.

Entä jos yksi selvityskunnista päättää jäädä liitoksen ulkopuolelle? Kaupunginjohtajan mukaan tässä tapauksessa jatkettaisiin liitoksen valmistelua uusi tilanne huomioiden. Asioiden ytimessä liitoskiemuroita seuraava ystäväni luonnehti äskettäin, että tällä hetkellä kansalaiset Lopella vastustavat liitosta. Lisäksi valtuutetuistakin lähes puolet on itsenäisyyden kannalla. Syksyn kuntalaiskyselyn jälkeen tilanne kuulemma kääntyy tiukasti vastustuksen kannalle. Hausjärvellä valtuuston enemmistö on liitoksen kannalla. Toisaalta kukaan tapaamani hausjärveläinen ei ole liitosta kannattanut. Nykypäivänä kuntalaisten tiedonhankinnan ja sisälukutaidon väheksyminen on jo melko kyseenalainen pohja puoltoargumentille. Lopuksi Nummela nostaa hattua Lopen ja Hausjärven päättäjille kun/jos nämä haluavat vapaaehtoisesti Riihimäen alati kasvavan, uuvuttavan velkataakan kantajiksi. Hyvin sanottu.

Kysyin jo 16.6. tilaisuudessa, miten kuntaliitoksella edes Riihimäellä päästään säästöihin, kun henkilöstöä ei irtisanota, palkkoja harmonisoidaan ylöspäin ja irisanomissuoja on kolme vuotta (vaikka hallitus luopui 5 v. irtisanomissuojasta). Vastauksena annettiin mm. eläköityminen. Mielestäni tämä ei riitä, vaan tehostamista pitää valmistella suunnitellusti, esimerkiksi johtotasoa harventamalla.

Marko Tuominen (ps)

PS: Paikallisessakin selitellään median punavihreää kuplaa uutisankaksi minkä keritään. Käytäntö on osoittanut muuta. Tätäkin tekstiä tarjosin Aamupostiin kolmasti, mutta vasta 29.6.15 se julkaistiin, eikä silloinkaan varsinaisella Valtuutetun puheehvuoro -palstalla. Seuraavassa vielä tulpan avannut viimeinen saate:

"Ao. tekstin otsikkona on "Kalvaako kuntaliitos?", joten tämän viestin alkuun sopii hyvin kysyä: kiristääkö kupla? Punavihreä kupla yritetään pakinoida pimentoon, mutta käytäntö osoittaa muuta. Vai onko Riihimäen Perussuomalaiset laajemminkin sensuurin kourissa? Eli onko olemassa jotakin erityisestä syytä sille, ettei kirjoitusta ole julkaistu? No, palataan asiaan jossakin merkeissä tai foorumissa...;-)"